Kuluvan viikon
teemaextran ja makroblogihaasteen
aiheena on "numero".
Minun numeroni nousivat
muutaman viikon takaisesta,
itseltäni toteuttamatta jääneestä
"muisto"-aiheesta.
Isäni vuonna 1951 äidiltään joululahjaksi saama
Kultaisen kirjaston kuvasanakirja.
Koirankorville sivut
ovat menneet myös minun
ja sittemmin omien lasteni käsissä.
On hauska tutkia,
miten maailma ja sen selitykset
Summer is over,
.
.
mutta sen tuloksena
minulla on kaksi ihanaa lasta.
.
.
12 kommenttia:
Paljon numeroita, kaikilla numeroilla oma tarinansa.
aivan ihana kirja ja monen monta numeromuistoa.
Ylimmäinen numerokuva on mun suosikki. Väreinä piristävät.
Hienoa kun kirja on säästynyt. Sitä voi aina selailla ja palata lapsuuteen.
Mutta jestas nuo ensikengät!!!!
Sulla olikin ihanat numerot ja niihin liittyvät muistot!
Ne sun ensikengät vasta hieno muisto onkin, harvemmin sellasia keneltäkään löytyy!
Tuo ylin numerokuva on tosi kaunis niin sommittelultaan kuin väreiltäänkin.
Kiitokset kommenteistanne! Kirjan kuvat ovat syvällä muistissa, niitä on katseltu paljon. Varsinkin noita vuodenaikakuvia ja muutoksia näkymässä 4 kuvan välillä!
Ensikengät tulivat päivänvaloon muistolaatikon kätköistä vasta taannoin. Äitini oli ne huolella tallettanut!
Paljon löytyy numeroita ja niillä kaikilla on oma merkityksensä. Onneksi muistolaatikkoon on taltioitu noin ihania muistoja!
Muistojen numerot
Ihana kirja! Kauniita kuvia ja muistoja.
Suloiset tossukat. Tuon kirjan summer/autumn aukeman kuvat ovat aivan ihania.
Sormuksesta tuli mieleen sanonta "ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin".
Teetee, oikeassa olet tuon sanonnan suhteen! Sattuu tähän kuin nenä päähän :)
Kirjan etu- ja takakansiaukeamilla on kaikki neljä vuodenaikaa kuvaten samaa idyllistä näkymää ja viivyin lapsena ikuisuuksia vertaillen niitä ja syventyen vaihtelun ihmeisiin. Ei tarvittu viihtymiseen tietokonepelejä!
Lähetä kommentti