keskiviikkona, kesäkuuta 29, 2011

Kesäisiä projekteja



Viikko sitten ihastelemani peippikuoriainen
on kuin onkin aikamoinen tuholainen,
huomasin tänään.
Onneksi sen kohteena näyttää toistaiseksi olevan vain
perennapenkin uusi tulokas,
joka on rikkaruoho silmissäni.

Oletettavasti se on kirjavapillike,
Galeopsis speciosa,
josta peippikuoriaisen sanotaan erityisesti pitävän.




Syököön sen, jos ei koske esimerkiksi
tänä kesänä istuttamaani
pisamakelloon,
Campanula punctataan,
jonka kukintaa odotan malttamattomana.



Kolmatta kesää tätä perennapenkkiä ihmetellessäni en voi tietää,
onko sormustinkukka, Digitalis purpurea,



tämän penkin piilossa pysytellyt
vakituinen asukas vai tullut
viime kesän siirtolaisten mukana pihaan.
En ole sormustinkukkaa missään
lähiympäristössä havainnut,
mutta tämä on lajimääritykseni
tässä nuppuvaiheessa.
Jos joku muuta tuumaa,
visertäköön tietonsa!

Peippikuoriaisella ja sormustinkukalla
olkoon omat projektinsa;
minä tein heräteostoksen netissä,
sosiaalisen median huutokaupassa
eli vaihtotorilla,
missä pitää iskeä heti,
jos mielii saada tavaran itselleen.

Selkäytimessä ilmeisesti muhi
vanha haave keinutuolista;
peräisin tuo kaipaus on ajalta,
jolloin lapset olivat kapaloikäisiä.
Siinä sitä olisi ollut niin mukava
heijata itkuista vauvaa!

Niinpä siinä ruudulla keinutuolin
kuvan nähdessäni varasin sen oitis
ja voitin muutamalla sekunnilla
seuraavaksi nopeimman haikailijan.

Kas, pökerryksistä selvittyäni tajusin:
lapseni ovat nyt teini-, ellei jopa aikuisiässä.
Syliin heitä lienee enää turha maanitella.
Mutta ostettu mikä ostettu!



Tänään, vihdoin kyydin kiikulle saatuani,
totesin olevani mitä ilmeisimmin
urjalalaisen taikka sellaisen kopion omistaja.
Ja projektihan tästä kiikusta tuli.
Päällisin puolin siinä on vain
viehättävää ajan patinaa, mutta oikeasti
muutamia korjauksia on pakko tehdä.
Talviprojekti siis, jos maltan!
Ja siinä sitä sitten on niin mukava
talvihämärissä neuloa sukkaa!
Joten hurraa selkäytimeni!

Projekteja on muillakin.
Toinen, se vielä kauempana
aikuisiästä oleva lapseni
leipoi eilen pullaa.
(Tiskausprojekti jäi äidille.)



Litran taikinasta lapsi järkeistäen
ja projektiinsa liittyvän työn minimoimiseksi
kasasi kahdelle pellille noin viisitoista pullaa.
Kun söin yhden niistä kahvin kanssa aamiaiseksi,
en muuta tarvinnut ennen kello neljää.
Tuhti pakkaus.


Harakan projekti on käydä
veljineen katsastamassa aamuisin
ennen heräämistäni,
mitä hauskaa ajanvietettä
pihassa heitä varten on:
päivänkakkarat on katkottu,
mullat purkeista kaiveltu.
Mrr!!




Oma aamuprojektini oli siirtää
pitkiksi venähtäneet orvokit ruukusta maahan,
jospa ne siinä siementäisivät.



Ruusupapu hyödyntää
kuolleen piippuköynnöksen tukea.
Hyvähän se vain,
että siitäkin jollekin vielä iloa on!



3 kommenttia:

Rva Pioni kirjoitti...

Kaunis keinu ja muitakin mukavia projekteja. Kuvassa se näyttää minusta hyväkuntoiselta. Mitä sille pitää tehdä?

~Bohemette~ kirjoitti...

Siinä on pystypienoja poikki ja ne on huonosti liimaamalla yritetty korjata, myös muutaman palan on joku haukannut :) Liimat irronneet muutoinkin joten jos haluaa uskaltaa kunnon takakenot ottaa, pitää korjata. Muuten kunto olisi ihan ok.

Riitta Sinikka kirjoitti...

Projekteja..ja ihania kuvia! terveisin romulyyli-riitta